↗ Lapin Jousi — Blogi jousiammunnasta

Peuran metsästys

Jousiammuntataidoilla uudenlainen hyöty – Peuroja voi nyt metsästää jousella ja nuolella

Vuonna 2017 voimaan astunut laki määrää, että peuroja on nykyään hyväksyttävää metsästää jousella. Metsästää voi myös muita sorkkaeläimiä, jotka ovat pienempiä kuin hirvet. Eläinsuojelujärjestykset eivät ole innostuneita tästä uudistuksesta, päin vastoin.

Jousimetsästys onnistuu hyvin taljajousella. Kokenut jousiampuja Antti Saarenmaa havainnollistaa, että metsästystä voi harjoitella harjoituseläimellä. Tavoitteena on ampua 4 nuolta siististi eläimen keuhkojen ja sydämen tienoille. Näin varmistetaan, että eläin kuolee mahdollisimman nopeasti, eikä täten koe turhaa tuskaa. Hyvillä osumilla eläin on elossa vain muutaman sekunnin, ennen kuin kuolee. Tämä onkin tavoitteena jokaisen eläimen kaadon kohdalla, kun apuvälineinä ovat jousi ja nuolet.

Lakiuudistuksen yksityiskohdista

Elokuussa 2017 metsästyslaki muuttui sillä tavalla, että jousella saa metsästää pieniä hirvieläimiä, mufloneja ja villisikoja. Tähän kuitenkin vaaditaan se, että harrastaja on suorittanut jousimetsästyskokeen, eli kuka vaan ei noin vain voi luontoon lähteä ampumaan riistaa jousilla.

Saarenmaa, joka on Suomen jousimetsästäjäinliiton puheenjohtaja, on tyytyväinen lakimuutoksesta, koska jousella metsästys on hyvin toisenlaista kuin tuliaseilla metsästettäessä. Jousimetsästys voi olla hyvinkin haastavaa, ja antaa joillekin harrastelijoille aivan uudenlaisen motivaattorin. Metsästäessä ensin on päästävä mahdollisimman lähelle metsästettävää eläintä, eli niin sanotun suoja-alueen sisälle. Onnistuakseen tässä jousiampujan on tutustuttava riistaeläimen elinympäristöön ja niiden elintapoihin etukäteen. Kyse ei siis ole vain tuntemattomaan metsään lähtemisestä, vaan tapahtumaa pitää suunnitella huolellisesti.

Eläinsuojelijoiden vastarinta

Neljä suomalaista eläinsuojeluyhdistystä ovat vankasti lähteneet vastustamaan vuoden 2017 lakimuutosta. Näihin kuuluu Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto, Wild Lynx ry ja Animalia. He laativat yhteisen tiedotteen, jossa sanotaan, että jousiaseen metsästyskäytölle ei ole perusteita.

Vakain peruste eläinsuojelujärjestöiltä lakimuutoksen vastustamiseen on se, että eläimen hyvinvointi on runsaasti hatarammassa asemassa kuin ampuma-aseella metsästettäessä. Ampuma-aseella ampuessa eläimen voi kaataa nopeasti paljon varmemmin kuin nuolella ja jousella. Eläinsuojeluliittojen mielestään lakia ollaan muutettu eläinten hyvinvoinnista piittaamatta, ja tätä he eivät voi hyväksyä.

Jousiampujan puolustus

Jousimetsästäjäinliiton puheenjohtaja Saarenmaa taas puolustautuu sanomalla, että pakollinen metsästyksen ammuntakoe takaa sen, että jousimetsästäjä on tarpeellisilla taidoilla varustettu tappamaan riistan mahdollisimman nopeasti, aivan kuten ampuma-aseilla metsästäessä. Jousessa tulee olla viritysvastus, ja nuolen kärjen tulee olla metsästyskärki, joka on leikkaava ja mahdollistaan nopean, mahdollisimman kivuttoman kuoleman.

Saarenmaa kuvailee, että nuoli läpäisee hetkessä isoja verisuonia, joka johtaa pikaiseen verenhukkaan ja täten nopeaan kuolemaan. Kun osuma on tarkka, eläimen kaatamiseen tarvitaan vain yksi nuoli.

Kokeessa, jonka jousiampujan tulee läpäistä metsästääkseen jousella, ampujan tulee ampua kolme nuolta 18 metrin päästä ympyrästä, jonka läpimitta on 23 senttiä. Näin varmistetaan, että taidot riittävät tarkkaan ampumiseen eläimen sydämen ja keuhkojen alueelle, jotta eläimen kuolema on nopea ja kivuton.

Avainsanat: Jousiammunta, Metsästys